Skip to content

Ihmiskielen ihmeitä

15.9.2017
tags:

Osallistuin elokuun lopussa Italiassa seminaariin, jonka aiheena oli esperantojärjestöjen tiedotus- ja suhdetoiminta. Luennoitsijana oli kokenut tiedottaja, Saksan esperantoliiton lehdistövastaava Lu Wunsch-Rolshoven.

On tunnettua, että esperanton harrastajat eivät ole kovin hyvin onnistuneet tiedottaessaan kielestään. Monet esperantoon liittyvät virheelliset käsitykset ja ennakkoluulot ovat lähtöisin kielen puhujien omasta toiminnasta. Vanhentuneita käsityksiä toistetaan vuodesta toiseen ilman että analysoitaisiin, miten asiat oikein ovat.

Yksi tällainen väite on, että esperanto on keinotekoinen. Tosin Hollannissa oivallettiin tämä jo vuosia sitten. Lu näytti esitteen, jonka kannessa ihmisen ryömivät korkean muurin – kielimuurin – yli. Muurissa on myös tunneli ja sen vieressä kyltti “Esperantotie”. Pikkutyttö kysyy äidiltään “Miksi ihmiset kiipeävät muurin yli eivätkä käytä tuota tietä?” Äiti vastaa “Osa ei tiedä, että tie on olemassa ja osa luulee, että se on keinotekoinen.”

Lu Wunsch–Rolshovenin mielestä esperanton harrastajat ovat epäonnistuneet pahiten kielitieteilijöiden parissa. Saksassa kuulee edelleen esimerkiksi väitteitä, joiden mukaan esperantoa ei voi puhua tai että esperantonkielistä kirjallisuutta ei ole olemassa. Siksi kielitieteilijät tulisi ottaa yhdeksi  viestinnän kohderyhmäksi.

Onneksi Suomessa olemme pidemmällä tässä asiassa. Esimerkiksi vuonna 1999 ilmestyneessä kirjassa Maailman kielet ja kielikunnat (Jaakko Anhava) on jo sangen realistinen kuvaus esperantosta. Siinä esitetään mm. arvio esperanton puhujien lukumäärästä (“aktiivisten kielitaitoisten esperantistien lukumäärä on jokseenkin realistisen arvion mukaan  alle 100 000”) ja kerrotaan kielen käytöstä (“millään muulla keinotekoisella kielellä ei ole julkaistu niin paljon kirjallisuutta”). Pienenä yksityiskohtana kerrotaan myös perheistä, jotka käyttävät esperantoa kotikielenään.

Tosin vähän särähtää korvassani, että esperantosta kertovan kappaleen otsikkona on “Keinotekoiset apukielet. Tässä on peräti kaksi väärinkäsityksiä aiheuttavaa käsitettä: keinotekoinen ja apukieli*. Kumpikin niistä luo eri mielikuvan kuin mitä niillä on aikoinaan tarkoitettu.

Keinotekoisuuden myytti on kuitenkin nyt murrettu, kun Hannu Reime julkaisi äskettäin lähes 500-sivuisen teoksen Ihmiskielen ihmeitä. Siteeraan kirjan 8. luvusta “Luonnollista ja keinotekoista”:

“Kaikkia ihmiskieliä kutsutaan luonnollisiksi kieliksi vastakohtana formaaleille kielille, jotka ovat konstruoituja symbolijärjestelmiä, ja joita käytetään matematiikassa, logiikassa ja ohjelmoinnissa. Toisaalta luonnollisiksi kieliksi kutsutaan myös esimerkiksi englantia, venäjää, japania tai koreaa, kun ne asetetaan vastakkain esperanton ja muiden tietoisesti luotujen kansainvälisten kielten kanssa.”

“Esperanto on kuitenkin puhuttu ihmiskieli ja siitä syystä lähellä muita puhuttuja tai viitottuja kieliä eikä sitä tietenkään voi verrata vaikkapa logiikan predikaattikalkyyliin […] Kukaan ei puhu tai viito logiikkaa, mutta esimerkiksi esperantoa puhutaan niin kuin mitä tahansa ihmiskieltä Homo sapiensin kielikykyä hyödyntäen. Tässä mielessä esperanto on luonnollinen ihmiskieli muiden joukossa.”

Näin sen kertoo henkilö, joka tiettävästi ei edes itse puhu esperantoa!

ihmiskielen_ihmeita3

Hannu Reime on opiskellut kielitiedettä ja filosofiaa Helsingin yliopistossa.Vuosina 2004-2007 hän toimitti Yle Radio 1:lle monikymmenosaisen kielisarjan. Nauhoitteet ovat jo poistuneet Ylen Areenasta, mutta ohjelmien tekstit ovat edelleen luettavissa Tapani Laustin nettiarkistossa.

Hannu Reime tutustui esperantoon ja kielen harrastajiin viimeistään vuonna 1995 Tampereella pidetyn esperanton maailmankongressin yhteydessä. Hän tuli kongressiin haastattelemaan Yleisradiolle sarajevolaista esperantistia. Tuohon aikaan olivat käynnissä Jugoslavian hajoamissodat ja Sarajevo oli piiritetty kaupunki. Siksi oli hyvin poikkeuksellista, että jonkun sieltä onnistui osallistua Tampereella pidettyyn kongressiin.

Esperantosta on Hannu Reimen kirjassa vain muutama sivu, mutta muiltakin osiltaan se on oikea aarreaitta kaikille kielistä kiinnostuneille. Suosittelen lämpimästi.

Kannattaa kuunnella myös Ylen Areenasta Kalle Haatasen ohjelma Ihminen ja kieli, jossa hän haastattelee Hannu Reimettä.

SK

*Apukielellä (eli kansainvälisellä apukielellä) tarkoitetaan yhteistä kieltä, jota erikieliset henkilöt käyttävät keskinäisessä kommunikaatiossaan. Se ei tarkoita, että kyseinen kieli olisi vähemmän täydellinen kuin muut kielet. Nykyisin eniten käytetty kansainvälinen apukieli on englanti.

Advertisements
No comments yet

Respondi

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Ŝanĝi )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Ŝanĝi )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Ŝanĝi )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Ŝanĝi )

Connecting to %s

%d bloggers like this: